Yhteystiedot

Leena Välikangas
mirjami.valikangas@
gmail.com
www.leenavalikangas.
julkaisee.fi

Profiloimaton kirjani lähtee myyntiin Google-play kauppaan ja on saatavilla maailmalaajuisesti. osoite. https://play.google.com/store/books/details/Leena_Välikangas_Profiloimaton?id=cCphAwAAQBAJ


Profiloimattoman ja ajatuksia lasten ja nuorten parissa työskentelystä Peräpohjolan Opisto 23.2.2012

PROFILOIMATON, JULKISTAMISTILAISUUS POHJOIS-SUOMEN KIRJAILIJAPÄIVILLÄ 26.1.2012 klo 17.00, Kulttuurikeskus ja Oulussa Huutomerkki ry musteklubi, pe 10.2.2012 Nuclear Nightclub klo 20.

Olen Kemin Suomalaisessa kirjakaupassa 26.1. 2012 klo 12-16.30.
Ylivieskassa 16.2.2012

Kustantajani
www.kirjalabyrintti. net ja www.nordbooks.net

Profiloimaton paperikirjana tilattavissa sähköpostilla suoraan minulta.

Profiloimaton tilattavissa e-kirjana nyt www.elibris.fi. sekä www.akatee
minenkirja
kauppa.fi.
www.ellibs.fi

Novellini kokoelmassa "Huuto Yössä".
www.nordbooks.net
ilmestynyt 15.10.11

Oulun Pääkirjaston aulassa oli minikirjamessut 1.-6.9.2008 ja kirjanjulkistamis-
tilaisuus pidettiin kirjalleni 82 Kuittaa 3.9.2008.

82 Kuittaa-kirjaani saatavilla myös kirjastoista ympäri Suomea.

Tuhannet kiitokset lukijoilleni saamastani palautteesta. Hyvältä tuntuu, kun olette pitäneet kirjastani!
Luettehan myös Profiloimattoman!

NÄYTETEKSTI KIRJASTANIprofiloimaton_kansi1_edited-1.png

 TÄSSÄ MÄ MAKAAN ja mun silmät on jääny auki. Silmät pelaa ja nään. Ei uskois, mä vaan tuijotan. Mun suu on vähän raollaan ja mä tunnen pienen kuolavanan valuvan leualle. Ripsiväri kirvelee silmissä. Mä olen kyljelläni, vasen poski lattiaa vasten. Hetki sitten mä vielä tunsin jalkani ja tikkuilevan, kropan alle vääntyneen vasemman käden. Nyt ne on kadonneet. Jäljellä on enää aivot, raskas möykky kallon sisällä.

Täällä on aivan hiljaista.

  Game over. Näytöllä räjähtelee värikkäitä ilotulitteita. Olet voittanut! Haluatko pelata uudelleen?
  Tätä peliä ei voi pelata uudelleen. Se on lopullisesti ohi. Tulos ei oo aivan toivotun mukainen, mut nyt en mahda sille enää mitään.
  Mä en ylipäätään tajua tätä. Tässä mä vaan ajattelen. Kelaan juttua ja ajattelen. Mulla on helvetin iso reikä mahassa ja luulin kuolevani. Mut mä vaan ajattelen. Tunne mä en mitään, mut aivot kelaa. Outoo. Oonko mä elossa vai en?
Joku alkaa valittaa hiljaa.
  Mä näen ympärilläni muut. Yks makaa aivan mun lähellä ja sen silmistä paistaa kauhu. Nyt en oo varma, elääkö se. Sen toinen silmä värisee kummasti. Ehkä se elää. No sama se. Mua ei näiden jutut kiinnosta vähääkään. Ne ei ymmärtäny mun maailmaa ollenkaan ja niillä tuli paskat housuun.
  Tää oli tosi raju juttu. Mä tiedän, et te ette ymmärrä mua ja mun tekoa, mut siitä mä paskat välitän, sillä mä tiedän, et jotkut ymmärtää. On pirun jännää, kun kaikki pohtii miks ja miks. Miten joku pystyy tähän ja niin edelleen. Tän pitäis olla niin selvä juttu. Kaikki vähänkin ajattelevat voi sen todeta. Koko helvetin ihmiskunta kuolee kuitenkin omaan paskaansa ja systeemiinsä. Sama milloin lähtee, vaikka nyt. Voinhan mä tietysti yrittää saada teitä tajuun. En kyllä käsitä, miks mä vaivautuisin, mut joku tarve mulla on selittää tää projekti. Ette sit ainakaan syytä mun vanhempia. Ne voitte heti kerrasta jättää tän sotkun ulkopuolelle. Tää oli mun päätös ja mä en kadu pätkääkään.
  Mä siis haluun jotenkin selittää, en puolustella tekoani vaan antaa loogisen selityksen tapahtuneelle. Kertoo, miten mun logiikka pelaa.
Muahan pidetään vinksahtaneena. Pankaa kaikki helvetin psykiatrit ja psykologit jonoon ja pohtimaan teeveessä silkkisissä kukkahuiveissa ja jokapoikapaidoissa, miks näin tapahtui. Kuka meistä oli kaikkein koulukiusatuin ja onnettomin nykijä? Kuka kasteli vuoteensa vielä viisivuotiaana, kuka sotki kakalla päiväkodin pinnasängyn? Kuka istui aina nurkassa yksin tai kuka löi toisia? Kuka paljasti nukketerapiassa, että oli tullut hyväksikäytetyksi? Summa summarum, te ette tiedä. Te pohditte, olisko valvontakameroista ollut apua ja tulisko kaikki aseet kieltää. Ehkä tulevaisuudessa istutatte meihin jokaiseen jo kehdossa mikrosirun, joka tallentaa kaiken ajatuksista tekoihin, ja voitte näin poimia vialliset jäsenet joukostanne helposti ja tehdä lobotomian kaikille epäilyttäville.
  Mä en pidä itseäni vinksahtaneena. Mä olen ainoita, saatana, joka uskaltaa tehdä jotain yhteiskunnanvastaista. Mulle ei riitä, et mä kahlehdin itseni johonkin puuhun tai kannan Greenpeacen plakaattia torilla. Mulle ei riitä, et en syö häkkikananmunia ja boikotoin hampurilaisketjua...